maanantai 2. toukokuuta 2016

Ylitornion yhteiskoulun lukion ja Pellon lukion yhteistyöblogi äi6-kurssilla.

Ryhmien skype-keskustelujen pohjana ovat seuraavat tekstit:

1. Kieltenopiskelu on ajanhukkaa? http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1349060898988 yo k 2014 esseekoe Kotoutuminen on kahden kauppa? http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/aidinkieli_esseekoe_kevat2012.pdf Saisinko puhua suomea suomalaisten kanssa?
2. Riikka Ala-Harjan novelli Aukio
http://www.peda.net/img/portal/1241712/Kevat_2007_esseekoe.pdf
3. Topeliuksen Matti
Maamme kirja: 71. Matti  http://fi.m.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_71._Matti
Topeliuksen luoma historiallinen suomalaisuuskuva. Pitääkö paikkaansa nykyään?
4. Millaisia mielikuvia suomalaisista saa maahanmuuttajille jaetusta oppaasta?
 http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/yo-kokeet/aidinkieli_essee_kevat_2013.pdf
Millaisia suomalaiset ovat?
5. Mannerheimin puhe esimerkkinä vaikuttavasta puheesta.
https://drive.google.com/open?id=0B8Ec8LLK7gzHTUMtanFEb1Bmclk Millaisiin asioihin puheessa vedotaan? Millaista suomikuvaa puhe välittää?
6. Pohdi suomalaista elämäntapaa. Hyödynnä aineistoa ja omia kokemuksiasi.http://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/esseekoe_s15_2.pdf


18 kommenttia:

  1. Hei!

    Pystyn kommentoimaan tänne.

    VastaaPoista
  2. Ensimmäisiä keskusteluja oli mukava kuunnella. Keskustelijoiden ajatukset kielten opiskelusta, suomalaisten luonteesta ja internetin merkityksestä yhteydenpidossa olivat mielenkiintoisia ja avasivat aiheisiin uusia näkökulmia. Ja miten hienosti keskustelut jo sujuivat! Naapurilukion opiskelijoiden puheenvuorot kuunneltiin tarkasti, niitä kommentoitiin ja niiden ajatuksia kehitettiin jopa eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Helmin ja Veeran havaintoja keskustelusta:

    Pellolaisten ja ylitorniolaisten Skype-keskustelun aiheena oli teksti Matista, joka löytyy Topeliuksen Maamme kirjasta. Heidän tehtävänään oli pohtia pitääkö Topeliuksen kirjoittama historiallinen suomalaisuuskuva enää paikkaansa nykypäivänä. Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, ettei Topeliuksen antama kuva suomalaisista todellakaan pidä paikkaansa jokaisen kohdalla, koska ihmiset pitäisi ottaa huomioon yksilöinä. He pitivät aineistoa myös vanhahtavana.

    Verrattaessa tekstiä nykypäivään oppilaat huomasivat, että ennen fyysistä työtä tehtiin paljon, eikä laiskoteltu. Nykyään ollaan älyllisesti lahjakkaampia, mutta krantumpia työn suhteen. Keskustelussa tuli ilmi, että suomalaiset eivät ole kovin sosiaalista porukkaa, varsinkaan tuntemattomien ihmisten parissa. Mutta kun tuttuja ihmisiä on ympärillä, alkaa juttu silloin luistaa. He keskustelivat myös suomalaisten rahan käytöstä ja tulivat siihen tulokseen, nykyään rahan arvoa ei välttämättä ymmärretä ja turvaudutaan lainoihin, eikä osata säästää. Tämän ongelman he ajattelivat olevan varsinkin nuorilla. Suomalaisen sisun he ajattelivat olleen kadonneen nykypäivänä, mutta Matilla sitä oli tekstin perusteella.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonne, Eve ja Marja kirjoittivat keskustelusta näin:

      Ylitorniolaiset ja pellolaiset keskustelivat Skypen välityksellä Maamme kirjan Zacharias Topeliuksen
      kirjoittamasta "Matti" novellista. Keskustelijat keskittyivät keskustelemaan suomalaisten luonteesta.
      Niin pellolaiset kuin myös ylitorniolaiset ryhmät olivat mielestämme aktiivisia. Molemmilta puolilta,
      varsinkin ylitorniolaisilta tuli kysymyksiä ja ajatuksia, jotka eivät olleet tulleet mieleenikään. Juttua riitti molemmilta osapuolilta ja lähes kaikki ryhmien jäsenet osallistuivat keskusteluun. Oli ilo kuunnella tätä keskustelua!

      Poista
  4. On hienoa huomata, että edistystä on tapahtunut! Meillä oli turhan isot ryhmät, koska Itävaltaan kielimatkalle lähtijät joutuivat tunkemaan itsensä ryhmiin päästäkseen olemaan mukana keskusteluissa. Ensi torstaina ryhmät ovat tasakokoisemmat. Isossa ryhmässä on aina vaikeutena hoksata, milloin olisi sopiva hetki käyttää puheenvuoro. Netti toimi nähdäkseni aivan pätkimättä.

    VastaaPoista
  5. Oona, Lotta, Joonas pohtivat kieltenopiskelusta näin:

    Kieltenopiskelu on ajanhukkaa?

    Juhani Mykkäsen pääkirjoitus Helsingin Sanomissa "Kielten opiskelu on ajanhukkaa" (2.10.2012) käsittelee kielten opiskelua ja sen hyötyjä. Mykkäsen mukaan kielten opiskelu on turhaa - kielen käyttöä ei opi koulussa. Tärkeintä olisi pystyä puhumaan kyseisellä kielellä. Jatkuva kieliopin tankkaaminen ei auta asiaa, kun olisi tarve saada varmuutta kielen käyttöön. Motivaatio kielen oppimiseen lähtee kuitenkin omasta itsestään ja siitä, kuinka paljon töitä on valmis tekemään oppiakseen vierasta kieltä. Globalisoituvassa maailmassa kieliä tarvitsee, sillä ihmiset haluavat palveluita omalla kielellään - työelämässä kielitaidosta on vain hyötyä.

    Erika Richterin kirjoittamassa artikkelissa "Saisinko puhua suomea teidän suomalaisten kanssa?" käsitellään maahanmuuttajien kokemuksia ja kielen oppimista sitä käyttämällä. Richter miettii, onko oikein olettaa, että maahanmuuttajat eivät osaa puhua suomea. Tuntemattoman on kuitenkin hankala arvioida henkilön kielitaitoa päältäpäin, joten ei kannata olettaa, että henkilölle alettaisiin kommunikoida tämän haluamalla kielellä. Ihmisistä ei voi tietää, mikä heidän kielitaustansa on - voi olla, että jonkun ulkomaalaisen näköisen henkilön äidinkieli on suomi, toisen taas kiina, ja kolmas haluaa oppia puhumaan suomea käyttämällä sitä.

    Kenellekään kielitaidosta ei ole ainakaan haittaa - päinvastoin. Oman tulevaisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää muita kulttuureja ja laajentaa elämänkatsomustaan, vaikka sitten kielten opiskelun kautta.

    VastaaPoista
  6. Eevan ja Katin ajatuksia keskustelusta:

    Ryhmällä kaksi oli käsiteltävänä aineistona Riikka Ala-Harjan novelli Aukio kokoelmasta Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta (2005). Novellin kaksi naista, jotka ovat molemmat saapuneet internetin välityksellä löytyneiden miestensä luo Suomeen, keskustelevat ilman kieltä, jota molemmat puhuisivat täydellisesti.
    Novelli kertoi keskustelijoiden mukaan internetin merkityksestä kulttuurien välillä.

    Pellolaiset aloittivat keskustelun heti laatimillaan kysymyksillä, joihin ylitorniolaiset vastailivat. Keskustelun aikana mainittiin novellin aiheiksi kieli, monikansalaisuus, kulttuurien yhteentörmäys, ystävyys ja internet. Kieli oli mainituista aiheista tärkeimpiä, sillä keskustelijat olivat havainneet tekstin olevan rakenteeltaan erikoista esimerkiksi sanajärjestysten osalta, mikä korosti novellin päähenkilöiden vieraskielisyyksiä. Ryhmät myös pohtivat yhdessä, mikä merkitys novellin nimellä on. Pääteltiin, että aukiolla tarkoitetaan keskustelu- sekä kohtaamispaikkaa.

    Sekä ylitorniolaiset että pellolaiset olivat yhtä mieltä siitä, että novellin kieli oli yksinkertaista ja sitä oli helppo lukea, mutta tuli ilmi, että yksikään keskustelijoista ei olisi kirjoittanut kyseisestä aineistosta esseetä yo-kokeessa, sillä siitä oli kuitenkin vaikea keksiä kirjoitettavaa. Alku oli tuottanut lukijoille ongelmia molemmilla paikkakunnilla, sillä juoni alkoi paljastua vasta loppuvaiheilla. Ylitorniolaisilta saatiin kuulla myös tekstikatkelmaa.

    Lopuksi Ylitornion opettaja kyseli keskusteluryhmiltä, millaisen kuvan novelli antaa suomalaisuudesta. Kaikki olivat sitä mieltä, että suomalaisuus näkyy etäisenä ja hiljaisena, sillä suomalaisilla ei ole tapana keskustella ulkomaalaisten kanssa, mikä tuotiin esille tekstissä.

    Eeva Peura ja Kati Korteniemi

    VastaaPoista
  7. Paavo, Saara, Sanna, Hermanni pohtivat maahanmuuttajille jaetun oppaan pohjalta näin:

    Ryhmämme blogin aihe on sisäasiainministeriön opas, joka kuvailee suomalaisten perusominaisuuksia, käytöstapoja ja rutiineja.

    Suomen kaduilla talsivat maahanmuuttajat joutuvat hämilleen. Suomalaiset puhuvat täysin vierasta kieltä ja pukeutuvat eri tavalla. He eivät hymyile, heidän perusilmeensä ei värähdä. Heitä ei ole helppo lähestyä, he vaikuttavat pelottavilta.

    Olemmeko me, tavalliset Matti Meikäläiset, pelottavia?

    Me Matti Meikäläiset olemme pohjimmiltamme hyväsydämisiä ja lempeitä. Olemme hiljaisia ja rauhallisia. Hattumme nousee ahkeruudelle ja rehellisyydelle. Täsmällisyys on meille tärkeää, mikään ei osoita suurempaa epäkunnioitusta kuin paikalle saapuminen myöhässä.
    Yksityisyys ja sen suojaaminen on meille tärkeää. Ennen kuin tulet kylään, soita!

    Meidän yhteiskuntamme pyörii säännöillä. Niitä arvostamme ja noudatamme. Kohteliaisuus on tärkeää. Keskustellessa katsomme silmiin, emmekä keskeytä toisiamme. Tervehdimme kättelemällä, suomalainen ei puhu eikä pussaa. Kaunis luontomme on meille tärkeä, arvostamme ja suojelemme sitä. Olemme eläinrakasta kansaa ja monen kodista löytyy karvainen lemmikkiystävä.Me suomalaiset asumme mieluiten omistusasunnoissa. Syömme mieluiten kotona.
    Ruokamme on tavallista ja miedosti maustettua. Kaikille maistuu liha ja perunat.

    Perustietoa Suomesta Sisäministeriön oppaasta huomaa, että se on muodollisen viraston tekemä: oppaassa käytetään vain lyhyitä, toteavia päälauseita ja todella neutraalia kieltä. Tästä syystä suomalaisista saa turhan tarkan ja muodollisen kuvan. Oppaasta saa vaikutelman, että suomalaiset noudattavat aina omia käytössääntöjään, mikä ei aina pidä paikkaansa. Muun muassa “Suomalaiset arvostavat siistiä ympäristöä ja puhtautta. Roskaa ei ole kohteliasta heittää maahan. Roskat laitetaan roskakoriin tai otetaan mukaan.” Kuitenkin usein meidänkin kylän keskustan ojanpohjilta löytyy muovikääreitä ja juomapulloja, osin nuorison takia.

    “Suomalainen koti” -osio kuvailee keskimääräisen suomalaisen kodin ominaisuuksia, jossa suomalainen perhe on oletuksena lapsiperhe. Opas ei ota huomioon muita ikäryhmiä, joissa ihmiset asuvat yksin, kuten opiskelijoita ja vanhuksia.

    Opas määrittelee mielestämme todella jyrkästi sen, mitä on olla suomalainen. Se yleistää pitkän maamme asukkaat päästä päähän ja saa monet epäilemään omaa suomalaisuuttaan. Tekstissä suomalainen kuvataan hiljaisena ja rauhallisena, mutta entä sitten sekaamme eksyneet värikkäät ja ulospäinsuuntautuneet persoonat. Ovatko he vähemmän suomalaisia, kuin jurot ja sisäänpäinkääntyneet yksilöt?

    VastaaPoista
  8. Terhi, Arttu, Noora, Eemeli, Kalle S. kirjoittivat Ylipäällikön päiväkäskystä

    Ylipäällikkö Mannerheim on pitänyt lukuisia puheita ja antanut päiväkäskyjä Suomen kansalle ja armeijalle. Niistä Ylipäällikön päiväkäskyn numero 34 hän piti talvisodan jälkeen, jolloin Suomi oli saanut rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa.
    Länsi-naapureilta Suomi ei saanut apua, mutta ketään ei syytelty. Suomen armeija sai kuitenkin aseita ja kaikkea muuta heiltä. Puheesta saa hyvän ja positiivisen kuvan Suomelle, sillä Suomen kansaa kiitetään ja kunnioitetaan. Suomi on pieni maa, jolla on vähän resursseja, mutta silti Suomi pysyi Suomen maana. Tästä näkyy Suomen sisukkuus.

    Puhe on todella vaikuttava puhe, siinä on monta sellaista piirrettä. Mahtipontisuus on yksi suurimmista, sen avulla puheen vaikuttavuus ilmenee puheen alusta loppuun. Se oli yksi sen ajan yleisistä sotapropagandaa luovista tavoista, nykyään puheet eivät ole Suomessa enää näin mahtipontisia. Siinä ei olisi edes mitään järkeä nykyisen tilan takia. Muita vaikuttavia keinoja mitä Mannerheim on käyttänyt puheessaan on esimerkiksi uskon luominen tulevaisuuteen ja se, että hän loppua kohden alkaa puhumaan "meistä" sen sijaan, että puhuisi "teistä".
    Keskustelu tästä aiheesta oli hyvää, ehkä jopa parhaimpien viime viikolla ja tänään pidettyjen Skype-keskustelujen joukossa. Taukoja ei hirveästi huomattu, ja puhe oli selkeää. Yhteys oli välissä hieman huono, mutta silti sai selvää. Mielestämme molemmilta puolilta, Pellosta ja Ylitorniolta, tuli tasaisesti kommentointia ja hyviä mielipiteitä. Pari asiaa huomattiin, jotka oli sanottu jo aikaisemmin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylipäällikön päiväkäskyssa numero 34 Mannerheim kannustaa Suomen armeijan sotilaita ja kehuu heitä sotaan osallistumisesta. Teksti on kirjoitettu talvisodan päättymisen jälkeen ja sen tarkoitus on nostaa kansan mielialaa. Teksti on isänmaallinen ja pyrkii nostattamaan myös me-henkeä.

      Mannerheim tuo esille suomalaisten urotekoja ja sitä, kuinka Suomi selviytyi ylivoimasta vihollista vastaan. Puheessa painotetaan kuinka Suomi ei halunnut sotaa, vaan rakastaa rauhaa ja kehitystä. Olosuhteet huomioon ottaen puheessa on korkea mieliala, vaikka maassa vallitsi varmasti suru.

      Lisäksi puheessa annetaan kiitosta myös Länsivalloille ja etenkin Ruotsille. Mannerheim osoittaa sanoillaan olevansa ylpeä siitä, kuinka Suomi on taistellut ja maksanut velkansa Länsivalloille viimeistä penniä myöten. Sotilaiden lisäksi kiitetään myös lottia, jotka auttoivat sodan aikana eri tehtävissä.

      On hyvä, että Mannerheim painottaa sitä, että sotilaat eivät ole tehneet mitään väärää. "Te ette heitä vihanneet ettekä tahtoneet heille pahaa, vaan seurasitte sodan ankaraa lakia, tappaa tai kuolla itse." Kaiken kaikkiaan puhe on ihailtavan rohkaiseva kehuineen.

      Poista
  9. Vuorokausi suomalaista elämää - aiheesta kirjoitti Venlan ryhmä

    Tilastokeskuksen tiedote 7.12.2011 Vuorokausi suomalaista elämää kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Vuosikirjan tilastot kertovat, kuinka paljon vuonna 2011 on tapahtunut. Esimerkiksi suomalaiset joivat paljon keskiolutta, viinejä ja väkeviä alkoholijuomia päivässä. Alkoholin käyttö näkyy myös rikosten määrässä. Mielestämme alkoholin tilastot saattavat olla harhaanjohtavia, mutta suuntaa antavia.

    Suomessa avioliitoista noin joka toinen päätyy avioeroon, koska nykyään helpompi erota toisesta. Suomalaiset voisivat tasata lihan ja kasvisten syönnin määrää, ettei lihan kulutus ei olisi niin suurta, koska karjatalous on harvenemassa. Sama myös pätee maitotuotteisiin, koska karjatalous on huonontunut.

    Suomen kasvutilastot on aika pienet, koska suurin osa suomalaisista muuttaa muualle ja ihmiset tekevät lapsia nykyään vasta 30-vuotiaina ja perheessä nykyään on vain 2-3 lasta, kuin ennen taas saattoi olla 7 lasta. Myös aborttien kasvu vaikuttaa asiaan, ja nykyajan ihmiset ei välttämättä halua lapsia.

    Henkirikoksien ja ilkivallan teko on aika suurta Suomessa, koska Suomessa on aika kevyet tuomiot. Lasten hyväksikäyttö- ja henkirikoksista on aivan liian leppoisat tuomiot. Näiden määrä on aika suuri Suomessa, ja nämä saisivat kadota iäksi pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellä olevan blogin kirjoittivat Venla, Akseli, Kalle L, Elsa ja Saana

      Poista
  10. Heidi, William, Matias

    Blogitekstin aiheena on Riikka Ala-Harjan kirjoittama novelli Aukio kokoelmasta Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta. Novellissa käsiteltiin kieltä ja sitä miten ihmiset ymmärtävät ja eivät ymmärrä toisiaan. Tekstissä Aukio tarkoittaa paikkaa, missä ymmäretään toisia ja suurena aukion kohteena toimii internet. Novelli käsittelee myös kahta maahanmuuttajanaista, jotka ovat tulleet Suomeen miesten perässä. Naisilla on yhdessä oma pieni aukionsa.

    Kieli suurena ongelmana kulttuurien välillä? Novellissa naiset käyvät suomenkielen kurssia ja yrityksestä huolimatta kukaan ei ymmärrä heitä. Naisilla on helppo olla toistensa kanssa, sillä vaikka he eivät ymmärrä toisia, niin he ymmärtävät silti. Aukio voi olla suuren ihmisryhmän tai se voi olla vain kahden ihmisen keskeinen, kieltä ei tarvitse, sillä tärkeintä on ymmärtäminen.

    Englannin kieli mitä hyvin monet osaavat ja ymmärtävät, se on vähän kuin kulttuureita yhdistävä kieli. Suurin ihmisjoukko sisältyy siihen aukioon, oli minkä maalainen tahansa niin englannilla pärjää, jos sitä vain osaa. Toki ongelmaksi voi syntyä se, miten eri maiden ihmiset ääntävät sanoja, silloin voi olla mahdollista, että toista ei ymmärräkään. Netissä tämä ei kuitenkaan ole sama ongelma. Ihmisen aukio vai aukiot? Kukaan ei määrää sitä, kuinka monta aukiota ihmisellä voi olla.

    VastaaPoista
  11. Iisak, Katariina ja Valtteri

    Skype-keskustelun aiheena oli Mannerheimin puhe, jota käytettiin esimerkkinä vaikuttavasta puheesta. Keskustelijoiden piti tutkia, millaisiin asioihin puheessa vedottiin ja millainen kuva Suomesta siitä välittyy. Keskustelijoiden mielestä puhe oli vaikuttava monella tasolla, sillä se kohotti mielialaa sodan jälkeen, toi kansalle uskoa tulevaan ja loi yhtenäisyyttä. Kielellisesti vaikuttava keino oli kuuntelijoiden puhutteleminen sanalla ”te”. Tämä osoitti kunnioitusta ja toi esille kirjoitusajankohdan.

    Suomalaisista välittyvä kuva oli keskustelijoiden mielestä positiivinen ja ylistävä. Ylitorniolaiset huomasivat, kuinka Suomi esitettiin kunnialla selvinneenä sodan uhrina. Myöhemmin puheessa kuuntelijoihin vedottiinkin ”me”-sanalla, mikä toi yhtenäisyyden vaikutelman.

    VastaaPoista
  12. Sanna, Juulia ja Jimi

    Aiheen käsittelyn aloitti Pello avaamalla aineiston keskeisimmän ajatuksen kuulijoille. Aineistona oli opasvihko, jossa annettiin ohjeita maahantulijoille, kuinka Suomessa tulee käyttäytyä ja toimia.

    Sekä Pello että Ylitornio olivat samaa mieltä siitä, että opasvihkossa yleistettiin suomalaisia liikaa, eikä negatiivisia puolia oltu ilmaistu lainkaan. Toisin sanoen suomalaisista ja heidän käyttäytymisestään tuotiin vain hyvät piirteet esiin. Ylitorniolaisten mieleen ei tullut asioita, jotka olisivat puuttuneet listasta. Pello taas oli sitä mieltä, että saunakulttuuri olisi ollut hyvä tuoda esiin. Sen sijaan pellolaista oppilasta huvitti, kuinka niinkin yksinkertainen asia kuin koiran ulosteiden kerääminen kerrotaan vihkossa. Molemmat olivat sitä mieltä, että oppaan ohjeet sopisivat paremmin kaupunkielämään.

    Pellolainen esitti kysymyksen, miten ylitorniolaiset suhtautuisivat samankaltaiseen tilanteeseen, että heille annettaisiin käyttäytymisen opasvihko ulkomaille mentäessä. Ylitorniolaiset olivat sitä mieltä, että opasvihko voisi olla hyödyllinen, sillä siitä saa tietoa maan kulttuurista. Pellolainen oli samaa mieltä asiasta ja antoi esimerkin omasta vaihtovuodesta Yhdysvalloissa.

    Oppaassa kerrottiin, että suomalaiset ovat rauhallista kansaa. Keskustelijoiden mielestä tämä oli stereotypiaa, ja rauhallisuus riippuu täysin ihmisestä. Myös kädestä tervehtiminen koettiin yleistykseksi: nuoret kertoivat kättelevänsä ainoastaan tavatessaan vanhemman ihmisen tai virallisissa tilaisuuksissa.

    Yleinen mielipide opasvihkosta oli, että se on hyvä, selkeä, ymmärrettävä ja fiksusti jaoteltu.

    VastaaPoista
  13. Katariina Granath ja Juulianna Ylisaukko-oja

    Pellolaisten ja ylitorniolaisten skypekeskustelu
    käsitteli aiheita onko kielten opiskelu
    tarpeellista ja suomalaisten suhtautumista heikosti suomea puhuviin. Keskustelussa
    käsiteltiin aiheita monipuolisesti ja eri näkökulmista. Yhteisiä mielipiteitä
    ensimmäisestä aineistosta keskustellessa olivat mm. maailman globalisaatio ja se
    että sen takia kieliä tarvitaan työelämässä. Myös se, että kieliä oppii parhaiten niitä
    käyttämällä kieliopin pänttäämisen sijaan oli yhteinen mielipide. Esille nousi myös
    ajatus siitä, että englanti lingua francana on hyvä asia. Toisaalta ylitorniolaiset
    lisäsivät huolensa siitä, että pienten kielten asema voi vaarantua.
    Toisesta aineistosta keskusteltaessa nousi esille mm. se, että suomalaiset eivät
    laiminlyö ulkomaalaisen kielitaitoa tahallaan vaan tekevät sen puhdasta
    ajattelemattomuuttaan, sillä he eivät osaa ajatella ulkomaalaisten puhuvan suomea.
    Keskustelun molemmat osapuolet olivat myös sitä mieltä, että englannin kielellä
    kommunikointi on etu molemmille ymmärtämisen kannalta. Esille nousivat myös
    esimerkit siitä, kuinka kieltä oppii parhaiten kohdemaassa. Ylitorniolaiset ottivat esiin
    Matarengissa asuvat maahanmuuttajat, jotka ovat kolmen vuoden aikana oppineet
    ruotsin kielen paljon paremmin kuin ylitornion lukion kakkoset, jotka ovat opiskelleet
    kieltä jo viiden vuoden ajan. Ylitorniolaiset lisäsivät vielä loppuun, kuinka kielen
    opettelu auttaa syventymään kulttuuriin.

    VastaaPoista
  14. Tehtävä 6. Pohdi suomalaista elämäntapaa aineistoa ja omia kokemuksia hyödyntäen

    Ryhmällä kuusi oli käsiteltävänään aineisto ”Vuorokausi suomalaista elämää”, joka kuvasi suomalaista elämäntyyliä ja sen kehitystä. Sekä ylitorniolaiset että pellolaiset kokivat tekstin tulkitsemisen vaikeaksi. Tilastot koettiin vaikeiksi eteenkin, kun ei voitu verrata lukuja muihin maihin, kulttuureihin tai keskiarvoihin.

    Sen sijaan alkoholin keskimääräinen kulutus (1,1 milj. litraa keskiolutta, 179 000 litraa viinejä ja 82 000 litraa väkeviä alkoholijuomia) tuntui molempien ryhmien mielestä suurelta. Pellolaiset arvelivat alkoholin käytön pysyneen samana edellisiin vuosiin verrattuna tai jopa kääntyneen laskuun, kun taas ylitorniolaiset ajattelivat sen laskeneen. Maitotuotteiden (502 grammaa asukasta kohden vuorokaudessa) ja lihan (206 grammaa) kulutuksen arveltiin taas olevan kansainvälisesti suurta. Pellolaiset olivatkin sitä mieltä, että määrä saisi vähentyä, kun taas vihannesten (154 grammaa) ja hedelmien (130 grammaa) määrää tulisi lisätä. Tulosten yhteenlaskettu arvo ei yletä kasvisten päivittäiseen saantiarvoon, 500 grammaan.

    Kysyttäessä, mitä tulosta tulisi muuttaa, oli vastaus yksimielinen: raiskausten, lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen, rikollisuuden, rattijuopumusten ja ilkivallan määrä tulisi vähentyä. Ylitorniolaiset arvioivatkin kyseisten tulosten olevan yllättävän korkeita.

    Inga

    VastaaPoista